your name.


~ Arvosana 3.5/5 ~

knnw1

Sankarpariskuntamme hapuilee iltahämärässä kohden toisiaan (Taki, Mitsuha)

Vuosi 2016 osoittautui Makoto Shinkain uran käännekohdaksi kun valkokankaille iskeytyi komeetan lailla hänen 107-minuuttinen leffajärkäleensä Kimi no Na wa. joka täytti katsomot siihen malliin että lippukassaennätykset paukkuivat niin Japanissa kuin maailmallakin (kaikki leffaan liittyvät jutut tällä haulla) ja lopputuloksena oli kaikki ällikällä lyönyt animeleffojen maailman ykköstila (juttu täällä). Leffa oli perinteisesti jälleen kerran Shinkain itsensä ideoima, ohjaama ja kässäröimä ja lähdemme seuraamaan shōjo-melodraamaa tihkuvaa romanttista boy-meets-girl-tarinaa jota Shinkain tapaan ryyditetään varsin reippaalla scifi- ja fantasialisukkeella joiden päälle mukana on jopa katastrofileffan aineksia.

knnw6

Mitsuha vain haluaa pois böndeltä Tokioon!

Tapaamme ensi alkuun söpön koulutypy Mitsuhan joka elää böndellä Hidan vuoristoisilla seuduilla ja haluaisi vain muuttaa Tokioon kun hänen temppeliä pyörittävän perheensä miko-hommat eivät niin innosta. Sitten tapaamme puolestaan Tokiossa asustelevan ujonpuoleisen Taki-koulupojulin joka baitoilee tarjoilijana ravintolassa samalla kun silmäilee siellä myös töissä käyvää söpöä senpai-typyä. Ja Suurena Paljastuksena katsojan jo asiaa hieman epäillessäkin saamme kuulla että Mitsuha ja Taki jonkin salaperäisen voiman avulla siirtyvät aina välillä toistensa kehoihin mistä seuraa kaikenlaista hupaisaa sattumusta koska he asianlaidan tietäen viestittelevät keskenään älykännyköiden ja tekstintuherrusten avulla. Ja kuten arvasittekin, vaikka eivät ole koskaan toisiaan varsinaisesti tavanneetkaan niin Taki rakastuu Mitsuhaan mutta sitten seuraakin shokku! yhtäkkiä Mitsuhasta ei enää kuulukaan mitään eikä vaihto-operaatioitakaan enää tapahdu! Niinpä Taki lähtee selvittämään asiaa Mitsuhan kotoseudulle jossa seuraa toinen oikea shokkujenshokku: Mitsuhan kotikylä onkin 3 vuotta sitten tuhoutunut komeetan palan osuessa siihen ja Mitsuha itse on kuolonuhrien joukossa! Taki ei tietenkään kunnon shōnen-sankarin tavoin luovuta pienistä aikamatkustushaasteista vaan ryyppäisee sakea (…ilmeisesti vähän tujumpaa sellaista…) ja näin hän on jälleen Mitsuhan kehossa hieman ennen komeetanpalan iskua ja päättää pelastaa kylän väen koulukavereidensa avulla. Pienenä välipalana nähdään sitten kuinka Mitsuha kävi Tokiossa ja tapasi siellä asiasta mitään tietämättömän Takin, ja palataksemme nykypäivään auringon viimeisten säteiden alla Mitsuha ja Taki tapaavat ensi kertaa nokitusten minkä jälkeen Mitsuha jatkaa epätoivon vimmalla kylänpelastusoperaatiota joka näyttää menevän pieleen vaikka sähkölaitoksen muuntamo räjäytettiinkin (…). Sitten siirrytään 5 vuotta ajassa eteepäin ja Taki on jo aikuistunut ja on töitä etsimässä ja kokee kummasti kiinnostusta komeettakatastrofia kohtaan josta kuulemme että pormestarin hämmästyttävän oikeaan aikaan osunut evakuointiharjoitus pelasti kuin pelastikin kylän asukkaat. Sitten Taki kävelee omituista vetovoimaa aiheuttavan typyn ohi mutta ei tee sen kummempia peliliikkeitä – mutta sitten kun hän näkee saman typyn ohikiitävän junan ikkunassa hän rynnistää perään ja näin hän ja Mitsuha lopultakin tapaavat aivan oikeasti kuuluisilla Suga-temppelin portailla Tokiossa! The Happy Endo!

knnw8

Nämä ovat ne kuuluisat Suga-temppelin portaat!

Jutun juonena on siis kuten huomaatte Shinkain alati vuolaana pulppuava nuorisoromantiikan puro jossa hän kuitenkin tällä kertaa yllättää koko seurakunnan sillä että on uudelleenkirjoittanut leffasta Byōsoku Go Centimeter (arvostelu täällä) lainatun loppukohtauksen ja näemme kuinka Mitsuha x Taki -pariskuntamme saakin kuin saakin tällä kertaa toisensa lutuista shōjo-romanssia tihkuvassa finaalissa! Shinkai siis aivan tietoisesti pelasi aiemman leffan nähneen katsomon jännityksestä sekopäiseksi mikä oli oikein hauskaa, ja hauska oli myös leffan alkupuolituntinen joka oli tällaista tyttö-poika-kehonvaihtelukomediaa missä Shinkai käsittääkseni ensi kertaa osoitti että osaa kirjoittaa myös aivan kelpo huumoria, pinnat siitä. Sen sijaan leffan keskivaiheille osunut scifi/fantasiaosuus saketrippailuineen ja iltahämärän melodraamoineen oli hieman liian huumehöyryinen onnistuakseen sinänsä koskettavissa ja olennaisissa juonenkäänteissään, samaten kun tätä seurannut kylänpelastamis-toimintadraamapätkä oli jopa varsin kehnoa settiä päämäärättömän juoksemisen, kaatuilun ja omalaatuisten tempausten (…kuka prkl sitä nyt menee räjäyttämään muuntamon noin vain dynamiitillä jonkun typyn unien perusteella???) viedessä hommalta pois siinä tavoiteltua jännitysmomenttia. Shinkailla on ohjaajana sellainen perusvika että hän heittää helposti tarinaan kaikki mieleensä tulevat genret ja tässä leffassa on taas kyllä juuri tätä vikaa vaikka noin periaatteessa juoni on looginen joskin tosin reikäinen kuin emmentaljuusto. Siinä hän kuitenkin on selvästi parantanut aiemmin nähdystä että on saanut jonkinlaisen otteen hahmonkehityksestä: kun monissa aiemmissa leffoissaan lemmenpariskuntamme muotoutuminen on kerrottu lievästi sanoen hatarin perustein niin nyt rakkauden syttyminen jatkuvien kehonvaihtelujen tuloksena oli oikein miellyttävästi uskottava joskin siis tietysti varsin erikoislaatuinen.

knnw7

Shinkai pitää kraatereista, tässä tämä tämänkertainen!

Mannaa tarjoiltiin Shinkai-leffafaneille siis uudella lopetuksella leffaan Byōsoku Go Centimeter mutta muutakin bongattavaa löytyi. Mitsuhan koulun opetäti oli leffasta Kotonoha no Niwa (arvostelu täällä) tuttu Yukino-sensei ja tarinan keskeinen kraateri nähtiin ensi kertaa leffassa Hoshi o Ou Kodomo (arvostelu täällä). Ja luonnollisestikin Shinkain junia oli ruudulla jälleen vaikka ehkä ei nyt niin olennaisissa osissa, minkä päälle Shinkain vakiovisuaali – taivaita halkova valojuova – nähtiin sekin komeissa komeetanlentokohtauksissa.

knnw2

Tässä se kohtalokas komeetta hajoaa palasiksi Mitsuhan katsellessa tapahtumaa

Kun kuulette nimen Makoto Shinkai niin mieleenne tulee varmasti heti ensimmäisenä järkyttävän kaunis ja yksityiskohtainen taustataide ettekä tule tässä leffassa odotustenne suhteen pettymään: Hidan metsämaisemat suorastaan häikäisevät silmiänne leffan alkupuolen aikana ja Mitsuhan mikotanssi-kohtaus oli jo taianomaista kauneutta minkä päälle Shinkain scifi-vaistot pääsevät vauhtiin sitten loppupuolen komeetanlentokuvauksissa ja maahantörmäysmelskeessä. Myös animaatiopuolelle oltiin panostettu niinjotta junanovet liukuivat nyt jo liki fotorealismia uhkuvin tavoin, ja mielikohtaukseni oli se kun työmies hakkaa naulaa puuhun ja kun naula uppoaa viimeisellä lyönnillä jää puuhun myös vasaranpään jälki – kuinka kukaan voi miettiä tällaisia yksityiskohtia kaiken animointikiireen keskellä? Samoin usein Shinkain leffoille ongelmallinen hahmosuunnittelu oli nyt uskottu alan tunnetusti hyvin osaavalle Masayoshi Tanakalle (Ano Hi Mita Hana no Namae o Boku-tachi wa Mada Shiranai, Toradora!) ja jälki oli erittäin hienoa kuten odottaa tietysti sopikin. Seiyū-pääroolit menivät tällä kertaa live-action-näyttelijöille: Mone Kamishiraishi (Mitsuha) ja Ryūnosuke Kamiki (Taki) onnistuivat hommissaan oikeinkin hyvin ja hauskaa riitti leffan alkupuolella varsinkin silloin kun he esittivät itselleen vierasta sukupuolta… Ihanainen Aoi Yūki (Sayaka) oli lykätty vähän hänen kyvyilleen liian pieneen sivuosaan ja enempää sanottavaa olisi toivonut myös Kana Hanazawalle (Yukino-sensei) ja etenkin legendaariselle Sayaka Ōharalle (kuollut äiti Futaba). Musiikkipuolelle oltiin valittu listaykkösistään tunnettu J-rock-söpöpojubändi RADWIMPS joka ei nyt mielestäni esittänyt millään lailla unohtumattomia biisejä mutta tekivät varmastikin tehtävänsä siinä mielessä että houkuttelivat suuren joukon teinitypyfanejaan leffateattereihin.

knn5

Hidan vuoristomaisemat kylpevät auringonvalossa

Ja kun leffan vetovoima nyt tuli puheeksi niin kun sen liki ainutlaatuista suosiota varsinkin Japanissa on ruodittu niin erääksi tekijäksi on osoitettu leffan katastrofiosuus jonka arvellaan herättäneen muistoja vuoden 2011 Sendain maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tuhosta ja kuolonuhreista. Leffassahan sankarimme onnistuvat kääntämään kelloa taaksepäin ja pelastamaan kylän väen luonnonmullistukselta ja tämä juonenkäänne varmastikin koetaan kovin miellyttävänä kansassa jolle tuo muutaman vuoden takainen maanjäristys ja tsunami on varmasti vielä hyvin mieltä kaihertamassa.

knnw4

Ääninäyttelijät Kamiki ja Kamishiraishi saavat tässä opastusta Makoto Shinkailta

Ja näissä tunnelmissa jäämmekin sitten odottamaan Makoto Shinkain seuraavaa leffaa! Jos ei mitään muuta niin odotukset ovat nyt ainakin huippukorkealla mikä juuri syntynyttä ohjaajasuuruuttammekin taitaa hieman vaivata


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset