The Garden of Words


~ Arvosana 3.5/5 ~

niwa1

Sankarpariskuntamme tapaa sateisessa Shinjuku Gyoen -puistossa (Takao, Yukino)

Vuonna 2013 Makoto Shinkai heitti jälleen kerran kaikki scifi- ja fantasialisukkeet mäkeen ja (…tapojensa mukaan…) ohjasi, kirjoitti, jne tämän kolmivarttisen pätkän joka on puhdasveristä rakkausdraamaa tapahtuen suurimmaksi osaksi Tokion Shinjuku Gyoen -puiston kuvankauniissa (…ja sateisissa, Shinkain mukaan leffan ruutuajasta 40 minuuttia on sadetta…) maisemissa. Tunnelmaltaan hieman leffan Byōsoku Go Centimeter loisteliasta ykköstarinaa muistuttavassa kertomuksessa rakastavaa pariamme erottaa tällä kertaa vaihteen vuoksi ikä ja kokemus joten perusteemoiltaan meininki on tuttua ja turvallista katkeransuloinen-romanssi-Shinkaita.

niwa3

Takao haaveilee suutarin urasta kuten näistä piirroksista käy ilmi

Koulupoikasankarimme Takaon tapoihin kuuluu aina sateisina aamuina pinnata koulusta ja tallustella puistonpenkille piirustelemaan kenkiä ja eräänä tällaisena märkänä aamuna hän tapaa reissullaan vanhemman naisen ryystämässä kaljaa suklaalevy-aamupalansa kyytipojaksi. He kuitenkin ystävystyvät muutaman tapaamiskerran jälkeen samalla kun kuulemme että Takao asustelee kohta poismuuttavan veljensä kanssa ja haaveilee ryhtyvänsä isona suutariksi siinäkun nainen puolestaan on irtisanoutumassa nykyisistä hommistaan. Sitten nainen ostaa Takaolle kalliin kengäntekokirjan mistä intoutuneena Takao kertoo olevansa juuri suunnittelemassa naisten kenkiä (…hyvin keksitty…) joita varten saa mitata kumppaninsa jalan. Mutta sateiden jälkeen saapuvat kauniit aurinkoiset säät eikä pari näinollen enää tapaa toisiaan vähään aikaan mutta meidän annetaan ymmärtää että molemmat vain kaipaisivat sadetta jotta löytäisivät tekosyyn yhteiselle aamuhetkelleen. Syksyllä koulujen alettua koetaan sitten shokkujen shokku kun paljastuu että nainen onkin Takaon koulun Yukino-sensei joka on lopettamassa hommansa koska on joutunut kolmosluokkalaisten ilkeämielisten juorujen kohteeksi. Takao käy puolustamaan rakastamansa naisen kunniaa mutta saa siinä turpaansa minkä jälkeen pari ensi kertaa pitkästä aikaa tapaa jälleen puistossa ja kuin ihmeen kaupalla aurinkoinen sää muuttuu äkilliseksi sademyrskyksi. Kuivattelu Yukino-sensein kämpillä on molemmille elämän paras hetki mutta sitten Takao kokuhakustelee johon Yukino ei ensin ole suostumassa mutta rynnistää silti poislähteneen pojan perään ja keskeyttää pojan raivonpuuskan tunnustamalla että aamutapaamiset pelastivat hänet kun hän pelkäsi mennä kouluun töihin. Ja niinpä krediittien rullatessa näemme kuinka sensei muuttaa takaisin kotikonnuilleen ja ryhtyy siellä opettajaksi, ja sitten talven tullen Takao on saanut naistenkengät valmiiksi ja vannoo kasvettuaan kunnon työtätekeväksi aikuiseksi vielä joskus tapaavansa Yukinon.

niwa2

Itkuinen takaisin yhteen -kohtaus… tietenkin sateessa! (Takao, Yukino)

Koulupojan rakastuminen söpöön opettajaan (…vaikka ensi alkuun ei naisen ammatista olekaan tietoa…) on tietenkin nyt se jutun juuri ja tämähän on tapahtunut meille kaikille joten tarinaan samaistuminen on siksi niin helppoa. Leffan alkupuoliskon romanssiosuus on suorastaan loistavan tunnelmallista kun kesäisten sadepisaroiden lotistessa ja etäisen ukkosen jymyn hivellessä kuuloelimiä pariskuntamme tutustuu toisiinsa vähän kerrallaan yhä paremmin. Kokuhakustelu-kohtaus oli kuitenkin ehkä hieman liian teennäisen draamainen, samaten kun välissä käytetty aika kouludraamaan oli sitten jopa hieman tarpeetonta. Loppuminuuttien aikana saamme nähdä myös melko kelvollista kasvutarinaa joskin turhan pikakelauksen-tapaisesti: siitä kun Takao ehkä hieman lapsellisesti purskahtaa kokuhakusteluun ja pettymyksen purkavaan vihakohtaukseen hän tätä seuraavien kuukausien aikana huomaa itsekin että hänen on ensin aikuistuttuva suutarinhommiensa kanssa jotta voisi askeltaa yhdessä rakastamansa naisen kanssa ja näin hän päättääkin tehdä. Yukino-sensein sielunelämä jää meille tässä paljon etäisemmäksi mutta selvästi Takaon kanssa vietetty aika seesteyttää hänenkin maailmaansa koskapa kaljanjuonti jää leffan aikana aamurutiineista pois, tosin se että onko kyseessä rakkaus 12 vuotta nuorempaan koulupoikaan vai vain iloa puhekaverin löytämisestä ankealla elämänhetkellä jätetään katsojan mielikuvituksen varaan. Shinkain perinteinen katkeransuloinen rakkaustarinahan tämä siis on kun ikäero estää välittömän hääkirkonkellojen soinnin mutta tällä kertaa tuntuu että hän on näin vanhemmiten hieman pehmenemässä koskapa leffan lopetushan on hänen kirjoittamakseen suorastaan optimismia pursuva – parimmehan voi vielä joskus tavata toisensa!

niwa7

Sade on suojaava verho joka suo yksityisyyden rakkauden kehitykselle

Ylisanoja on sitten jälleen kirjoitettava Shinkain teknisestä osaamisesta, sadetta ja tuulta ei ole koskaan animoitu näin säihkyvän komeasti jopa niin että leffan alkukohtaus saa realistisuudellaan monet epäilemään että on tullut ladattua väärä tiedosto, tämänhän piti olla anime… Samaten myrskykohtaus puolenvälin kieppeillä on majesteettinen suoritus jossa Shinkai on pyörittänyt tietokonetta savu nousten jotta CGI on tuottanut nähdynkaltaista jälkeä.

niwa5

Takaon kosketus rohkaisee Yukinan jälleen kävelemään elämän tiellä

Tuotantotiimissä on tapahtunut (…Shinkaita itseään lukuunottamatta siis…) paljonkin muutoksia ja uutta on aika lailla aiempaa kulmikkaampi hahmodesign Ken’ichi Tsuchiyan kädenjäljiltä sekä musikkipuolella Shinkai korvasi nyt luottomiehensä Tenmonin ja antoi hommat suurelle fanilleen Daisuke Kashiwalle, minkä lisäksi teemabiisi ”Rain” (Motohiro Hatan laulamana) on myös syytä mainita hienoudestaan. Ääninäyttelijälista on tälläkin kertaa anime-seiyū-painotteinen: Kana Hanazawa (Yukino) ja Miyu Irino (Takao), ja varsinkin Kana Hanazawan loppupuolen itkukohtaukset ovat niittäneet ansaittua arvostusta – Shinkain mukaan niiden vuoksi leffasta tuli suorastaan täydellinen!

niwa6

Shinkai ei ollut unohtanut juniakaan mutta nyt ne eivät olleet pääosassa


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset