~ Arvosana 4/5 ~

sunshinetop

Päätähtenä on siis Chikan vetämä kouluidoliryhmä Aqours

Ennätyksiä takonut Love Live! -idolitypyfranchise (levymyyntijuttu täällä, lippukassajuttu täällä) lähtee tässä kolmannelle kaudelleen (kakkoskausi arvosteltu täällä) ja tapaamme nyt kokonaan uuden kouluidoli-joukon nimeltään Aqours mutta ei tämä menoa haittaa hetkeäkään: mukana on mehevästi niin ganbarointia, kyyneleitä ja naurua kuten kunnon idolisarjaan kuuluukin. Tapahtumapaikkana on kuvankaunis Uchiuran pikkukaupunki ja hauskana yhteensattumana parinkymmenen kilometrin päässä Itōn kaupungissa näimme juuri Amanchu!-sarjan söpötypyt sukeltelemassa – Shizuokan prefektuuri on siis paikka jonne kannattaa matkustaa söpötypy-anime-pyhiinvaellukselle!

sunshinechika

Chika tutustuu muihin ryhmänsä jäseniin nyt ehkä hieman liian tarkasti… (Riko, Chika)

Söpötypymme Chika ihailee kovasti μ’s-kouluidoleita (…tämä on siis se edelliskausien poppoo…) ja haluaa pistää pystyyn oman porukan mutta kiinnostuneita on kovin vähän minkä päälle pressatypy Dia suoranaisesti jopa kieltää koko homman. Mutta sitten koulun pomotypy Mari päättää järjestää raibun testatakseen idoli-idean kantavuutta ja kovin sydäntälämmittävästi huonosta säästä ja väärästä kellonajasta huolimatta kaupunkilaiset ovat ottaneet Chikan innostuksen omakseen ja kansoittavat vakuuttavasti koulun liikuntasalin. Näin sitten mukaan liittyy erittäin söpön episodin 4 myötä ihanaiset Ruby ja Hanamaru mutta sen jälkeen seuraa shokkujen shokku! Marin mukaan koulu on sulkemisuhan alla mikä tosin täysin odotusten vastaisesti vain innostaa Chikaa entisestään: nyt hän voisi siis esikuvansa μ’s-ryhmän tavoin pelastaa koulun idoloimalla! Niinpä he tekevät koulun esittelyvideon ja lähtevät sen jälkeen jopa Tokioon esiintymään mutta sieltä saamansa nolla pistettä hieman virittävät tunnelmaa alakuloisempaan suuntaan samalla kun kuulemme että 3-luokkalaiset Dia, Kanan ja Mari aikoinaan kävivät myös suurella estraadilla tosin pahasti epäonnistuen koska Mari oli tuolloin loukannut jalkansa. Sitten Riko käy pianokilpailussa samaan aikaan kun muu porukka etenee Love Live -kouluidolikisassa mutta suosio ei ole vielä tuonut yhtään uutta kiinnostunutta oppilasta joka hakisi kouluun. Mutta kesälomien aikana Chika oivaltaa että menestyksen salaisuus ei ole matkia μ’s-idoleita vaan olla oma itsensä ja näillä eväin näemme kuinka he esiintyvät seuraavissa karsintakisoissa puolittain näytelmänä ja puolittain laulaen – ja kuinka heidän sitten kävi jääkin vielä arvoitukseksi! Mutta yksi koulusta kiinnostunut hakija sentään ilmaantuu joten jotain on jo saavutettu!

sunshinehana

Hanamaru on ymmärtänyt väärin käsienkuivaajan tarkoituksen… (Ruby, Hanamaru)

Tarinahan tässä on siis franchisen ykköskaudelta tuttu ja turvallinen koulunpelastusoperaatio idoloimalla (…ja tekijät tietävät kyllä mitä tekevät ja vääntävät tästä sisäpiirin vitsiäkin…) mutta juonen omaperäisyys ei oikestaan näissä idolisarjoissa ole koskaan se Suuri Juttu vaan tärkeintä on se että meitä viihdyttävät ruudulla Suuret Persoonallisuudet ja nyt tässä on onnistuttu likimain parhaiten koskaan idoliasarjojen historiassa. Löyhäpäisen mutta itsepintaisen Chikan Aqours-ryhmässä meitä naurattaa niin tietokoneentuhoaja Hanamaru kuin chūnibyō-velho Yohanen über-tempauksetkin, kun taas puolestaan söpöinen Ruby tihkuu moeisuutta ja ynseän Dia-pressan sulamista idoliryhmän jäseneksi on lutuista seurata sitäkin. Äkkiväärälle porukalle on kirjoitettu reippaasti komediahetkiä mutta tämän päälle liki jokaiseen episodiin on ladattu mukaan myös lämminhenkisyyden kyyneleet poskille tuovia kohtauksia joten kotikatsomossa on paperinenäliinojen kulutus kohtuullisen korkealla. Parasta katsottavaa oli edellämainittu episodi 4 jossa Ruby Hanamarun avulla liittyy mukaan siskonsa Dian vastustuksesta huolimatta – ja sitten näemme kuinka porukka käy hakemassa mukaan myös Hanamarun joka oli tyytymässä kirjastohommiin kun hänen toiveensa Rubyn idoliurasta oli nyt toteutunut… mitä tyty-ydeisyyttä!!! Hienoa suhteellisuudentajua osoitettiin myös episodissa 10 kun kaikille sopi se että Riko kävi idoliesiintymisen sijaan pianokisassa – kouluidolius kun on vain useimmiten hetken huumaa mutta pianistin ura voi kestää loppuelämän.

sunshineyou

Yō esittelee ainutlaatuisia kokkailulahjojaan…

Kerrankin oli myös miellyttävä huomata että franchisen menestys näkyy tuotantoon käytetyssä rahamäärässä: studio Sunrise oli saanut kouriinsa sen verran ison tukun jenejä että sarjan animaatio ja taustataide säihkyi liki KyoAni-laatuisena alusta loppuun ja hankalista raibu-kohtauksistakin selvittiin kunnialla. Kunniamainintoja ansiolistalleen keräsivät siis varsin tuore ohjaajakasvo Kazuo Sakai mutta erityisesti veteraanikässäristi Jukki Hanada jonka käsistä on lähtöisin paljon söpöä kyllä ylipäätäänkin (Makoto Shinkai -leffa Sora o Kakeru Shōjo, KyoAni-sarjat Hibike! Euphonium, Chūnibyō demo Koi ga Shitai!). Päätypyjen seiyūt olivat kaikki liki ensimmäisissä merkittävissä rooleissaan (…poislukien Aina Suzuki (Mari) jokahan on jo ihastuttanut meitä sivurooleillaan sarjoissa Jōkamachi no Dandelion ja Sansha Sanyō…) joka ehkä näkyy pienenä raakuutena ja epäkypsyytenä ääninäyttelyssä mutta ei tämä kokonaisnautintoa sen suuremmin haittaa.

sunshineruby

Ruby ja hieman liian hyvin maustettua sapuskaa!

Levymyyntikeskiarvo on tätä kirjoitettaessa (kolmoslevyn julkaisemisen jälkeen) noin 55’000 joka on tietenkin alle edelliskauden (67’000 kpl) mutta siltikin niin hurja luku että eiköhän tässä aika turvallisin mielin odotella uuden kauden julkistusta jotta näemme kuinka Aqours jatkaa Love Live -kisan voittoon (…vai kuvittelitteko että ne eivät tätä tekisi!).


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset