Sweetness & Lightning


~ Arvosana 3.5/5 ~

amaama

Poseerausta purikura-automaatissa! (Tsumugi, isäpappa Kōhei)

Söpöä yksinhuoltaja-isä-slice-of-life-animea taas tässä joten kun olette katsoneet sarjat Usagi Drop ja Barakamon (arvostelu täällä) niin tällä on niiden jälkeen turvallista jatkaa. Lisätäkynä tähän on vielä keksitty nykymuodin mukainen syömä-fokus, söpötypymme Tsumugi kun erityisesti on jäänyt kaipaamaan edesmenneen äitinsä kokkailuja niin näiden tekoa nyt sitten isäpappa Kōhei lähtee harjoittelemaan tyttärensä onnellisuutta tavoitellen. Lämminhenkisyysnupit ovat siis kaakossa, sapuska-animefaneille tarjoillaan lukuisia kuolattavia aterioita ja jopa pientä romanssintapaistakin leijuu ilmassa.

Tapaamme siis sankarperheemme opepappa Kōhei + pikkutypy Tsumugi kun äidin kuolemasta on kulunut 6kk ja kun isäpappa huomaa kuinka Tsumugi vain kaipaa äidin tekemää ruokaa he käyvät söpötypy Kotorin perheen ravintolassa syömässä – ja Kotorin pyynnöstä sitten alkaakin kaunis ystävyys jossa kokkailua harrastetaan porukalla enemmänkin. Kotorin äiti on kiireinen TV-kokki jota ei paikalla näy joten mikään ei estä Kotori x Kōhei -pariskunnan syntyä, ei (…hieman yllättäen…) edes se että Kotori on koulutypy jota Kōhei silloin tällöin myös opettaa. Sitten tapaamme Kōhein kaverin kokkiäijä Yagin sekä Kotorin genkin kaveritypyn Shinobun jotka liittyvät porukkaan minkä jälkeen pientä draamaa syntyy siitä kun Kōhei saa flunssan ja Tsumugi lähtee ominpäin avunhakuretkelle mutta kaikki päättyy tietenkin onnellisesti. Tämän jälkeen kokkaillaan sitten oikein ahkerasti useamman episodin voimin ja tarina päätetään isäpapan rakkaudella tekemiin okonomiyaki-pannareihin ja siihen kuinka pientä sielujen yhteisymmärrystä näyttää löytyvän myös Shinobu x Yagi -pariskunnan välillä!

amaama2

Kokkailu ja syöminen oli pääosassa tässä sarjassa… (Tsumugi)

Suurimman osan sarjan ruutuajasta haukkaavat ilman muuta kokkailurupeamat ja varsinkin loppukolmannes on liki tätä itseään täynnään mikä on hieman harmi koskapa muutoin tässä olisi ilman muuta ollut eväät parempaankin loppuarvosanaan – kokkailut kun ovat loppujen lopuksi parhaimmillaankin vain aika keskinkertaista viihdettä. Tsumugi-pikkutypyn ihanaisuus kuitenkin vie katsojan sydämen mennessään erityisesti aina kokkailurupeaman lopuksi kun hän pääsee nauttimaan pitkään kaipaamiaan herkkuja Kotorin ja isäpapan ponnistelujen jälkeen – Tsumugin ilo ja isäpapan ilo siitä kun Tsumugi on iloinen ovat niitä hetkiä kun sydänalassanne muljahtelee kummasti kun ruudulta hyökyy päällenne onnellisia perhe-elämän hetkiä. Tämän päälle plussapuolelle on sitten laskettava taustalla hienovaraisesti kehitelty Kotori x Kōhei -romanssitarina jossa ihanainen Kotori määrätietoisesti piirittää ope-ihastustaan joka ei tunnu vastustavan kehitystä ollenkaan ankarasti, ja taustalta säestää vielä söpöisästi intopiukea Shinobu x yrmy setä Yagi -rakkaustarina. Hieman taustalle loppujen lopuksi jää sitten se perus-slice-of-life-lapsenkasvatus-osuus jonka avulla vaikkapa sarja Usagi Drop ylsi suuruuteen kun vain pieninä vilauksina näemme Tsumugin elämää lastentarhassa tai kotioloissa.

amaama3

…siis kuten sanottua kokkailu ja syöminen oli pääosassa… (Kotori)

Studio TMS Entertainment osoittaa että tekniikka on hallussa, animaatiojälki keskimääräistä parempaa ja erityisesti Tsumugin naamanvääntelyt sopivaisen hassuja. Kokenut lapsi-seiyū Rina Endō, 11v (Tsumugi) saakoon kaluunoita ultraäänitaajuuksille yltäneillä kiljahteluillaan joiden johdosta Tsumugi on vain niin rakastettava mukula kuin on.


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset