isekai1

Isekain peruselementit: söpöjä typyjä ja mättöä (Re: Zero Kara Hajimeru Isekai Seikatsu)

Kohtuullisen harvoin voidaan julistaa kokonaista uuden genren syntymistä anime/manga/ranobe-maailmaan mutta viime aikoina tällä rintamalla pientä pöhinää on pitänyt isekai, joka kaiketi nyt sitten pitää ottaa tosissaan kun sen mukaista tarinaa kirjoitetaan niin paljon että ranobekisoissa jo erityisesti kieltäydytään niiden vastaanottamisesta (juttu täällä). Genrehän tarkoittaa tarinoita joissa päähahmo(t) siirtyvät jostain maagisesta oikusta fantasiamaailmaan jonka jälkeen sitten noin yleensä jatketaan mörkömätöstelyn merkeissä supervoimien ja söpöjen haaremitypyjen avulla, esimerkkeinä vaikkapa sarjat No Game No Life ja Re: Zero Kara Hajimeru Isekai Seikatsu.

Tämähän ei kuulosta hirmuisesti poikkeavan perinteisestä fantasiamaailmamätöstä jokahan tyylisuuntana on jo vanha kuin saapas mutta isekain viime vuosina suuresti kasvanut vetovoima johtunee siitä että siinä päähahmo on lähes poikkeuksetta chūnibyō-sairas otaku jonka menestyminen fantasiamaailmassa perustuu maanmainioihin RPG-taitoihin – kun taasen puhtaissa fantasiamättöhommissa päähahmona useimmin on karski alfauros jonkahanlaiseen samaistuminen hikikomori-väellä on aika vaikeaa. Lisäksi tarinankerronnallisesti isekaissa on mukavaa se että maailman kuvailuun ei tarvitse käyttää aikaa koska päähahmohan on täysin siitä mitään tietämätön niin uusia erityispiirteitä voidaan sitten ottaa mukaan sitä mukaa kun hän niihin törmää.

isekai2

Ja aivan sitä samaa tarjoillaan myös RPG-maailmassa (Sword Art Online)

Hyvin lähellä isekaita ovat (ja joissakin piireissä varmaan mukaan lasketaankin) RPG-pelimaailmaan-jämähtämis-tarinat (esim Log Horizon, Overlord, Sword Art Online). Näissä maaginen siirtyminen tapahtuu siis fantasia-RPG-peliin ja meno on sitten mättöä tästä lähtien joten ainoa pieni ero tässä tulee siitä että hahmot tässä tapauksessa ovat hyvin tietoisia pelimaailman koukeroista koskapa ovat tyypillisesti homman mestarisässiä. Erityinen vetovoima tässä kategoriassa perustuu tietenkin siihen että chūnibyō-hikikomorit eivät yleensä osaa mitään elävän elämän taitoa mutta pelata ne osaavat joten samaistuminen on helppoa ja voimafantasiat iskevät tajuntaan täysillä.

isekai3

Ja perinteisempää menoa Type-Moon-firman kulta-ajoilta (Fate/Zero)

Vaikka näitä tarinoita on esiintynyt myös jo aikoja sitten (periaatteessa isekaita on vaikkapa Zero no Tsukaima vuodelta 2006 ja RPG-tarinoiden esi-isä lienee .hack-franchise jonka ensimmäinen anime .hack//Sign nähtiin vuonna 2002) niin tuolloin chūnibyō-kansaa viihdytettiin ensi sijassa vaikkapa Type-Moon-firman tuotosten (Kara no Kyōkai, Tsukihime, Fate/) kaltaisella viihteellä joka perustui siihen että ”oikea” maailma ja fantasiamaailma sijaitsevat yht’aikaisesti samassa paikassa mutta vain erityiset ”kaiken-tappavan-ruskean-silmän” omistavat chūnibyō-koululapsoset kykenevät siirtymään niiden välillä ja näin mättelemään fantasiamörköjen kanssa. Näissä tarinoissa kuitenkin hahmot seilaavat maailmojen välillä koko ajan kun taas isekaissa yleensä fantasiapuolelle jäädään pitkäksi toviksi ellei peräti loppuelämäksi, joten isekailla on tarinankerrollinen etu siinä kun päähahmo reväistään uuteen maailmaan niin ei tarvitse käyttää aikaa hänen kavereidensa ja perheensä kuvailuun sen enempää kuin keksiä tarinaa siitä miten hän välttää normaalit kouluaskareet kaiken mätön ohella.

Ikävä kyllä epäilen että isekai on genrenä tullut jäädäkseen koska se on täsmäsuunnattu merkittävän kohderyhmän (chūnibyō-sairaat hikikomorit) tarpeisiin ja koska siihen on sisäänrakennettu paljon kirjoittajan elämää helpottavia oikoteitä joten näitä on helppo suoltaa suuria määriä (kuten tuo ranobekisan päätöskin osoittaa). Animeharrastajan kannalta tämä kehitys on valitettavaa koska Type-Moon-copy-paste-mätöstelytarinat eivät koskaan olleet mitään mieltäylentävää seurattavaa ja nyt isekai-innon myötä näköpiirissä on nähtävissä siis tällaisten sepustusten inha renessanssi.


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset