~ Arvosana 4/5 ~

fw1

Matkalla omenapuita harventamaan! (Akane, Makoto, Chinatsu)

Nytpä sitten söpö noitatypymme Makoto kissansa Chiton kanssa muuttaa Hirosakin pikkukaupunkiin pohjoiseen Aomorin prefektuuriin harjoittelemaan noitahommia mistä tarinasta havaitsemme että alkuperämangan kynäilijä Chihiro Ishizuka taitaa olla suuri Ghiblin Majo no Takkyūbin -leffan (arvostelu täällä) fani. Nyt mennään kuitenkin tätä Miyazakin suurteosta selvästi enemmän iyashikein puolelle kun seuraamme Makoton uuden elämän aivan tavallisia tapahtumia – tosin pienellä noitamagiikalla ja luudallalentelyllä höystettynä.

fw5

Yläilmoista näkee joskus sellaistakin mitä ei ehkä niin olisi halunnutkaan nähdä…

Aloitamme siis siitä kun Makoto saapuu Hirosakiin ja tutustuu uuteen kotiinsa serkkujensa Kein ja imōto-typy Chinatsun luona ja shokeeraa Chinatsun ensi töikseen luudallalentokyvyillään samoin kuin viinakauppatypy Naon omalaatuisilla vihanneslöydöksillään (lisää tästä loistavasta kohtauksesta täällä). Mutta sitten Makoton elämä alkaa asettua uomiinsa, tapaamme hieman pelottavan mutta aivan ystävällisen kevään airut -äijän minkä jälkeen Makoton hotti onee-san Akane saapuu paikalle matkoiltaan Afrikasta ja festivaaleilla tavataan koiraksi muuntuva ennustajanoitatypy Inukai. Episodissa 5 keskitymme lähes täydelliseen iyashikei-rauhaan kun seuraamme Chiton ja Makoton kävelyretkeä – eikä yhtään mitään muuta. Sitten myös Chinatsu päättää ryhtyä opiskelemaan noidaksi, minkä jälkeen käydään porukalla noitakahvilassa jossa tavataan söpö tarjoilija-haamu Hina ja aivan yhtä söpö noitatypy Anzu. Akane palaa jälleen matkoiltaan, käydään harventamassa omenapuita, ja hyvin miyazakimaisessa episodissa 11 tavataan lentävä valas ja syödään hottokeikejä. Suloisassa finaaliepisodissa Makoto ompelee vielä uuden noitakaavun niin itselleen kuin Chinatsullekin ja nähdään maagisia maakaloja jotka kykenevät myös lentämään.

fw4

Tästä kohtauksesta itse Miyazakikin olisi voinut olla ylpeä! (Chinatsu, Akane, Makoto)

Sarjan ehdoton huippuhetki koettiin jo ykkösepisodissa jossa suloisa iyashikei yhdistettiin mahalaukun reväyttävään huumoriin kun Makoto esitteli kovaäänistä mandrake-löytöään kauhistuneelle Naolle. Tämän jälkeen huumoriruuvia väännettiin pienemmälle ja iyashikei valtasi alaa kunnes kerrassaan huimassa vitosepisodissa ei todellakaan tapahtunut yhtään mitään – ja katsoja oli silti liimautunut ruutuun. Tekijätiimi on osannut erinomaisella tavalla luoda kiinnostavat hahmot jotka ovat iyashikei-sarjojen se olennaisin menestyksen takaava osa: löyhäpää Makoto, innokas imōtotypy Chinatsu ja viinaanmenevä Akane on kolmikko jonka tempauksia voisi seurata loputtomasti – ja jos ei muusta syystä niin siksi että kaikki ovat varsin myös hotteja tapauksia. Taitavasti myös magiikkapuoli pidettiin vain pienessä roolissa, mitään maagisia mörköjä ei nähty vaan taikatemppuja tehtiin lähinnä vain osana komediakohtausta. Ja komeuden silaa vielä aurinkoisen sydämellinen hyväntuulisuus joka huokui olohuoneeseen asti – vaikka Akane välillä vähän örveltääkin kännissä tai Makoton takapuolta särkee väärän luudallalentotyylin vuoksi…

Laitetaanpa siis kiitoskirjettä ohjaaja Katsushi Sakurabille (…joka muuten tarvitsee niitä kun sattuu olemaan se maailmankuulu ohjaaja joka pisti kasaan surullisenkuuluisan keskustelupalstojen meemiksi päätyneen sarjan Shingetsutan Tsukihime…) ja kässäristi Deko Akaolle kokonaisuudesta joka episodimaisuudestaan huolimatta ei kadottanut tunnelmalataustaan missään vaiheessa. Ja musiikista vastannut Yoshiaki Dewa saakoon vielä erityiset kiitokset mukavasti taustalla pimputelleesta ääniraidasta joka kohotti jo muutenkin korkealla leijuneen iyashikei-fiiliksen vielä pari kilometriä ylemmäksi. Minami Shinoda (Makoto) teki tässä päähahmodebyyttinsä ja aivan kelvollisesti tekikin.

Mangahan edelleen jatkuu ja kuuleman mukaan nyt on alettu seuraamaan Chinatsun noitaopiskeluja tarkemmin ja nämähän kyllä kelpaisivat kakkoskauden aiheeksi, mutta vajaan kolmentonnin ykköslevyn myyntimäärät vaan ovat aika huolestuttavan alhaisia jatkoa ajatellen. Pääsarjan lisäksi muuten muistakaa katsoa myös Flying Witch Petit -shorttisarja (2.5 minuutin episodit) joissa tavataan sarjan hahmot entistä söpömpinä chibi-muodossa.

fw2

Lopuksi vielä vähän kauniita luudallalentelymaisemia! (Inukai)


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset