Wolf Children


~ Arvosana 3/5 ~

wf2

Onpa söpöjä laps… siis hetkinen… sudenpentuja… (Yuki, Ame)

Vuonna 2012 Mamoru Hosoda intoutui animeleffojen teosta sitten oikein toden teolla ja pisti pystyyn oman studionsa nimeltään Studio Chizu jonka nimiin hän ohjasi tämän leffansa Ōkami Kodomo no Ame to Yuki. Parituntinen leffa on Hosodan omaan originaalitarinaan perustuva perhe-draama-tarina jossa seurataan 13 vuoden ajan yksinhuoltajaäidin sankarillista kamppailua lastensa kasvattamiseksi – ja hommaa hankaloittaa vielä sellainen fantasiamaailma-pikkujuttu että lapset sattuvat olemaan puoli-ihmissusia… Leffan mukana lähdemme myös Hosodan omille syntymäseuduille Toyaman prefektuuriin Kamiichin kaupunkiin ja seikkailemme myös läheisen Tsurugi-daken jylhillä rinteillä.

Leffan ensineljännes vietetään lutuisan romanssitarinan parissa kun yliopisto-opiskelijatypy Hana iskee silmänsä salaperäiseen komistukseen joka pienen kakistelun jälkeen tunnustaa olevansakin ihmissusi! Mutta tämä ei lannista orastavaa rakkautta ja niin yksi asia johtaa toiseen ja näin syntyy ensimmäinen tytär Yuki ja seuraavana vuonna on vuorossa velipoika Ame mutta tässä vaiheessa iskeekin shokku: liian intopiukea metsästysreissu kostautuu ja isä-ihmissusi kuolee ja viedään roska-autolla kaatopaikalle! Näin joutuu Hana kasvattamaan yksin ihmissusi-lapsiaan ja vaikeuksia aiheuttaa niin metelöinnistä valittavat naapurit kuin lastensuojeluviranomaisetkin, ja lopulta Hana päättää muuttaa isä-ihmissuden kotiseudulle luonnon helmassa olevaan hylättyyn taloon. Helppoa ei ole täälläkään, ränsistynyttä taloa pitää siivota ja korjailla ja rahaa säästääkseen olisi saatava myös oma pelto kasvamaan perunaa mutta tämähän ei pelkillä tee-se-itse-kirja-ohjeilla onnistu. Lopulta yrmeä naapurinäijä Nirasaki esittää Hanalle oikeat opit ja näin hän pikku hiljaa ystävystyy muidenkin lähiseudun perheiden kanssa ja elämä alkaa jo hieman hymyilemään kovia kokeneelle perheellemme.

wf6

Lumi on ihmeellistä jännää niin ihmis- kuin susilapsillekin! (Yuki)

Talven tullessa lumi ihastuttaa porukkaamme koko lailla mutta tunnelma laantuu kun Ame tipahtaa jokeen – ja vaikka mitään suurempaa vammaa ei synnykään niin tämä on se hetki jolloin Amen päässä naksahtaa jotain susimaista. Lasten kasvaessa tulee eteen koulunkäynti jota Yuki sosiaalisena genki-typynä rakastaa suuresti kun taas syrjäänvetäytyvä Ame alkaa jo pienenä jättämään koulupäiviä väliin. Uusi oppilaspoju Sōhei joutuu Yukin susiminän kaltoin kohtelemaksi mutta siitä huolimatta nuori rakkaus kukoistaa, ja sitten paljastuu että koulussakäynnin sijasta Ame käy usein läheisellä vuorella jossa hän viettää paljon aikaa paikallisten eläinten kanssa. Sinne hän painelee myös eräänä erityisen myrskyisenä päivänä äiti perässään, Hana liukastuu mutta Ame kantaa tainnoksissa olevan äitinsä turvaan ja palaa sitten takaisin vuorille susimuodossaan – lopullisesti. Ja päätteeksi saamme kuulla kuinka Yuki on muuttanut koulun asuntolaan ja äiti Hana elää edelleen vuoristotalossaan ylpeänä lapsistaan.

wf3

Näin kävi sitten Amelle!

Äitiys, lasten kasvatus ja uhrautuvaisuus ovat ne tämän leffan kantavat teemat joita Hana ja kertojanäänenä toimiva Yuki meille tässä esittelevät. Vaikka lapset ovat joskus oudosti käyttäytyviä ihmissusilapsia, rahaa on vähän ja isäkin kuoli, niin neuvokkuudella ja silkalla ganbaroinnilla äiti-Hana selviää tehtävästään liehuvin lipuin. Hosodan mukaan hänen tavoitteensa oli nimenomaan kuvata lastenkasvatuksen suurenmoisuutta, asiaa josta hänellä itsellä ei vielä tuolloin ollut omaa kokemusta koskapa sai ensimmäisen lapsensa vasta kun tämä leffa oli jo tehty. Sivuteemana on sitten japanilaistyylinen yhteisöllisyys, vaikka Hana muuttaakin omituisena kaupunkilaisena keskelle maaseutua niin vähitellen ystävälliset naapurussuhteet kehittyvät aluksi ynseäntuntuisten ukkojen ja eukkojen kanssa lämpimiksi. Eikä sitten sovi unohtaa myöskään miyazaki-maista takaisin-luontoon-maalla-on-kivaa-sanomaa, huomatkaapa kuinka alkuleffan aikana kaupungissa kun eletään niin taustamaalaukset ovat piirteettömiä ja kalvakoita mutta kun siirrytään maalaismaisemiin niin silmänne särkyvät yksityiskohtien rikkaudesta ja luonnon kauneudesta.

Leffassa kuvattu kunnianhimoinen 13 vuoden mittainen ajanjakso on sitten myös sille pieni ongelma. Tapahtumat seuraavat toistaan oppikirjamaisen kaavan mukaan: tapaaminen->rakastuminen->raskaana->lapsia->jne ja useamman kerran tätä ajan kulkua kuvataan vain pitkällä peräkkäisten kuvaelmien joukolla jonka johdosta katsoja etääntyy hahmoista ja siksi vaikkapa ihmissusi-isän sinänsä traaginen kohtalo ei oikein kolahda missään. Muutenkin leffassa henkilöhahmojen kuvaus on hyvin karikatyyrimäistä: Hana-äiti on uhrautuva perheenäiti, Yuki genki koulutypy ja Ame mököttävä chūni-poju – ja näissä rooleissa he pysyvätkin koko ajan ilman sen kummempaa syventämistä tai edes suurempaa hahmonkehitystä. Leffan eräs sanoma Hosodan mukaan on se että siinä kun vanhempien tehtävä on vastata lastensa kasvatuksesta niin tämä päättyy lasten aikuistuttua jolloin puolestaan heidän vastuullaan on käyttää kasvatuksensa tulokset niinkuin parhaaksi näkevät – ja Amen ratkaisu ryhtyä hikikomoriksi kyllä jollain lailla riipii mieltä että näinköhän tämä nyt oli sittenkään Hosodalta loppuun asti mietitty juttu.

Leffan tekijätiimissä jatkavat Hosodan luottonainen kässäristi Satoko Okudera ja hahmodesigneri Yoshiyuki Sadamoto jonka naamamalli tällä kertaa oli aiempaa hieman leveämpi mutta yhtä piirteetön kuin ennenkin. Seiyū-listalla taasen komeilee edelleen joukko live-action-näyttelijöitä: Japanin kaunein nainen Aoi Miyazaki (Hana), Takao Ōsawa (ihmissusi-isä) ja Haru Kuroki (Yuki). Sivurooleista on sitten pakko poimia esiin isoisä Nirasaki joka jäi Japanin rakastetuimman yakuza-näyttelijän Bunta Sugawaran viimeiseksi rooliksi ennen kuolemaansa 2014. Elokuvayleisö puolestaan hullaantui tästä Hosodan saavutuksesta aikamoisesti, kassaan nimittäin kilahti jo peräti ¥4.22mrd!

wfbunta

Isoisä Nirasaki = Bunta Sugawara (1933-2014)

Niin ja sitten jos satutte Japaninmaalla käymään niin Hanan, Yukin ja Amen kotitalo on myös aivan oikea talo siinä Kamiichin kaupungin liepeillä.

wfhouse

Tuttu talo tässä!


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset