One Piece: Baron Omatsuri and the Secret Island


~ Arvosana 1.5/5 ~

op1

Luffy huomaa että isokokoisten kultakalojen pyytäminen onkin aika hankalaa…

Mamoru Hosodan ensimmäinen varsinainen kokoillan elokuva (jos mukaan ei lasketa jenkkimarkkinoille kasattua koosteleffaa Digimon: The Movie) oli tämä jossain määrin arkinen vuoden 2005 kuudes One Piece -leffa joka kuitenkin jää aikakirjoihin ohjaajan oman tunnemyllerryksen tulkintana. Vuonna 2001 Hosoda nimittäin koki suurimman kunnian mitä japanilainen animeohjaaja voi kuunaan kokea: hän sai kutsun legendojen legendalta studio Ghibliltä tulla ohjaamaan heidän seuraava menestysleffansa Hauru no ugoku shiro (arvostelu täällä) – mutta lopetti hommat jo seuraavana vuonna saamatta mitään aikaan. Järkytyksestä toivuttuaan hän sitten sai tämän One Piece -leffan ohjatakseen entisestä työpaikastaan (Tōei Animation) mutta tarinan mukaan repi paikalle päästyään välittömästi kässärin ja kirjoitutti koko homman uusiksi voidakseen tuulettaa Ghibli-turhaumiaan leffan tarinan avulla.

Homma alkaa kepeissä merkeissä kun piraattijoukkomme päättää lähteä lomailemaan kovasti mainostetulle lomasaarelle mutta perille päästyään he huomaavat että heitä onkin vedetty höplästä: saarta hallinnoi inha paroni joka pistää porukan osallistumaan keksimiinsä koitoksiin, tosin Luffyn innokkaalla avustuksella. Ensin pitää pyydystää suhteellisen isokokoinen kultakala minkä kisan jengi tietenkin voittaa, ja sitten on vuorossa renkaanheittopeliä jossa samalla ajellaan kovaa kyytiä paateilla pitkin kaupunkia halkovia kanavia. Tämäkin kisa hoidetaan lopulta kotiin joskin sen aikana porukka jo kinastelee keskenään enemmin kuin vastustajien kanssa. Samalla kuulemme että paroni itsekin on ollut aikanaan piraatti mutta menetti sekä laivansa että miehistönsä myrskyssä, minkä jälkeen porukat vetäisevät pikku annoksen yakisobaa jotta ovat valmiina kun paroni julistaa jälleen uuden koitoksen: tällä kertaa sankareitamme jahtaa nuolia ammuskeleva salamurhaajajoukkio. Kuulemme että paroni on miehistönsä menettämisen jälkeen sen verran sisuuntunut että on päättänyt rikkoa kaikkien muidenkin piraattiporukoiden keskinäisen ystävyyden ja että hän on niin vahva että häntä ei kukaan voi tappelussa voittaa yksinään – Luffy yrittää mutta jää alakynteen yrittäessään pelastaa miehistöään uudelleensyntymistuubin syövereistä kunnes hitlerviiksi-piraatti ryhtyy auttamaan häntä ja näin inha tuubi saadaan räjäytettyä tuusan nuuskaksi. Mutta ei tämä tähän päättynyt vaan Luffyn kaverit olivatkin paronin olkapäällä kasvavassa kukassa josta ektoplasmoivat ulos mutta teehuonekapteeni puolestaan ampuu kukan minkä jälkeen kaikki on taas hyvin ja paronia neuvotaan hankkimaan parempia kavereita!

Leffan alkupuolisko oli vielä melko tyypillistä Luffyn vetämää One Piece -kohellusta jossa lähinnä keskityttiin komediallisiin tappeluhetkiin mutta kun varsinainen loppusota paronin kanssa alkoi toisella puoliskolla niin sävy muuttui synkäksi ja lähes epätoivoiseksi mätöstelyksi – jopa niin että alan harrastajien mukaan tämä tummasävyinen loppuosa oli täysin vierasta One Piece -franchiselle ja näin tätä leffaa pidetäänkin konossöörien keskuudessa melko ristiriitaisena saavutuksena kaikenkaikkiaan. Tämän lisäksi näimme kuinka Luffyn porukka mureni keksinäisen kinastelun vuoksi ja joutui helposti vaarallisen uudellensyntymätuubin syövereihin ja kuinka edes Luffyn kumiraajat eivät auttaneet, mutta kaiken pelastaa se kun tehdään kaverin kanssa yhteistyötä – leffan viesti katseleville naperoille on siis selvä, kaverit ovat tärkeitä ja vain porukalla saadaan asiat kuntoon. Kun muistellaan tuota alussa mainittua Hosodan tilannetta niin voisi arvella että hän halusi sanoa tässä sen että Ghiblin aikoina hän ei saanut muilta työntekijöiltä tarvitsemaansa apua minkä vuoksi leffantekoyritykset jäivät hänen osaltaan siellä todellakin vain yrityksiksi – minkä lisäksi aina luotettavien nettihuhujen mukaan ilkeän paronin esikuvana on ollut ei kukaan muu kuin eräs erittäin kuuluisa Ghiblin animeohjaaja…

Kun leffa pärähtää ruutuun silmiin pistää heti se kuinka sekä hahmodesign että animaation sutjakkuus poikkeaa siitä mihin sarjaa katsellessa on tottunut. Yllätyksen takana on tässä maaginen animaattori-kolmikko Chikashi Kubota, Sushio (=Toshio Ishizaki) ja Takaaki Yamashita joille Hosoda on antanut aika lailla vapaat kädet tehdä mitä haluavat ja tuloksena onkin mannaa sakugafaneille monen mättökohtauksen kohdalla – ja tapoihin kuuluu se että animaatio silloin kun ei mätöstellä on sitten varsin kankeaa… Varsinkin Yamashita on Hosodan luottomiehiä ja on ollut mukana kaikissa Hosodan tuotoksissa, minkä lisäksi hän yhdessä Sushion kanssa on niittänyt jopa kansainvälistä mainetta Tarantinon leffan Kill Bill: Vol. 1 kuuluisan animekohtauksen tekijätiimin jäsenenä.

op2

…mutta Zoro näyttää kuinka homma hoidetaan riuskalla otteella!

Seiyū-tiimissä Mayumi Tanaka hoitaa Luffyn äänijänteet Aku Ankka -äänellään perinteiseen tapaan, ja mainita sopii Akio Ōtsuka joka örisee tässä pahis-paronin roolissa, hänethän tunnette varmaan parhaiten Black Jack -franchisen tohtorina tai Kōkaku Kidōtai -franchisen Batō-komistuksena.


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset