2015

Karkeiden laskujen mukaan vuonna 2015 alkoi hiukan päälle 200 uutta animesarjaa minkä pitäisi olla uusi animemaailman ennätysluku – tosin shorttisarjojen vyöry on ollut myös sen verran järeää että animointiminuuttien määrä ei ole kasvanut sarjamäärän suhteessa, itse asiassa jos on kasvanut lainkaan. Mutta vielä tärkeämpää on se että suuren sarjojen määrän lisäksi vuosi 2015 jaa historiaan liki ainutlaatuisen laadukkaana vuotena: saman vuoden aikana sain kirjata peräti kaksi uutta klassikkosarjaa (Ore Monogatari!! ja Plastic Memories) neljän vuoden odottelun jälkeen. Muutoin vuoden merkkitapahtumia olivat uusi Lupin III -pääsarja (Lupin the Third (2015)) ja ruutuun palasi myös muita entisaikojen suuruuksia: Durarara!!, Gintama ja Kōkaku Kidōtai minkä lisäksi myös Gundam-franchise vyöryttää jälleen uutta pääsarjaansa Kidō Senshi Gundam: Tekketsu no Orphans. Suurista tekijänimistä meitä ihastutti uutuuksillaan sekoboltsi Kunihiko Ikuharan ohjaus Yuri Kuma Arashi, kuningatar Rumiko Takahashin mangaan pohjautuva Kyōkai no Rinne ja Yoshiki Tanakan kirjaan perustuva Arslan Senki. Tämän lisäksi animeteollisuus on vain voinut ällistellä Love Live! -franchisen jättimenestystä, sen lisäksi että sarjan levymyynti rikkoi ennätyksiä vuonna 2014 (ks täällä) niin 2015 saman on tehnyt leffan lippukassatulot (juttu täällä).

Mutta sitten pääasiaan ja ensi alkuun julistetaan Vuoden 2015 Paras Animesarja:
_______________________________________
PARAS ANIMESARJA 2015

oremono

Suloisa rakkaus voitti vuonna 2015 (Takeo, Yamato)

VOITTAJA: Ore Monogatari!! (4.5/5) (arvostelu täällä)
Rakkaustarina vailla vertaa lämmitti sydänaloja katsomossa vuonna 2015 ykkössijan arvoisesti ja samalla saavutti siis myös harvoin myönnetyn Klassikkosarjan arvonimen (ks myös täällä).


plamemo

Rakkautta ja kyyneliä tarjoiltiin yltäkyllin sitten tässä sarjassa! (Isla, Tsukasa)

KUNNIOITETTAVA KAKKOSSIJA: Plastic Memories (4.5/5) (arvostelu täällä)
Mutta lähes yhtä suloisasti vuodatti katsojien kyyneleitä puolestaan traaginen rakkausdraama vailla vertaa ja luonnollisestikin myös tämä sarja saavutti Klassikkosarja-statuksen (ks myös täällä).

Erittäin kovatasoista viihdettä tarjosivat myös seuraavat sarjat (arvosana kaikilla 4/5):
Gate: Jieitai Kanochi nite, Kaku Tatakaeri (arvostelu täällä);
Non Non Biyori Repeat (arvostelu täällä);
Shigatsu wa Kimi no Uso (arvostelu täällä);
Shirobako (arvostelu täällä).

Vielä mainitaan nämä erinomaisen laadukasta katsottavaa tarjoavat sarjat (arvosana kaikilla 3.5/5):
Charlotte (arvostelu täällä);
Gakkō Gurashi! (arvostelu täällä);
Hibike! Euphonium (arvostelu täällä);
Okusama ga Seitokaichō! (arvostelu täällä);
Prison School (arvostelu täällä);
Sidonia no Kishi: Dai-kyū Wakusei Seneki (arvostelu täällä);
Sore ga Seiyū! (arvostelu täällä);
Wakaba*Girl (arvostelu täällä).

Ja otetaan vielä genre-voittajalistaus:
– PARAS ECCHI: Prison School (3.5/5)
– PARAS KOMEDIA: Prison School (3.5/5)
– PARAS MECHAMÄTTÖ: Sidonia no Kishi: Dai-kyū Wakusei Seneki (3.5/5)
– PARAS ROM-COM: Ore Monogatari!! (4.5/5)
– PARAS ROMANSSI-DRAAMA: Plastic Memories (4.5/5)
– PARAS SLICE-OF-LIFE: Non Non Biyori Repeat (4/5)
– PARAS TOIMINTA: Gate: Jieitai Kanochi nite, Kaku Tatakaeri (4/5)
_______________________________________
POSITIIVISIN YLLÄTYS

gate

Verenhimoisia toimintatypyjä kaksin kappalein! (Shino, Rory)

VOITTAJA: Gate: Jieitai Kanochi nite, Kaku Tatakaeri (arvostelu täällä)
Tämänhän piti olla ankeaa haaremimättöä japanilaisen nationalismin rehottaessa ruudulla estotta! Mutta saatiinkin räyhähenkinen ja hauska toimintasarja erityisen söpöillä typyillä! Näitä lisää!

Kunniamaininnat sarjoille:

Okusama ga Seitokaichō! (arvostelu täällä)
Shorttisarja ja vielä ecchi-pitoinen sellainen ei ole helppo yhdistelmä mutta tässä se saatiin toimimaan keskittymällä niihin ns tärkeisiin yksistyiskohtiin…

Shirobako (arvostelu täällä)
Anime animenteosta on tietenkin periaatteessa mielenkiintoinen aihe mutta nyt saatiin mukaan sekä komediaa että tunnetta paljon tavallista työpaikka-animesarjaa enemmin.

Sore ga Seiyū! (arvostelu täällä)
Ensi alkuun saattoi epäillä että tässä vain kopioitiin Shirobako-sarjan menestysresepti mutta lopputulos olikin aivan omanlaisensa saavutus jossa söpöt typyt ganbaroivat ja kuuluisat seiyūt heittelivät cameo-rooleja.
_______________________________________
PARAS EPISODI

oremono18

Ensisuudelman ainutkertaista taikaa episodissa 18! (Yamato, Takeo)

VOITTAJA: Ore Monogatari!!, episodi 18
Rakkaussarjan kohokohta on aina ensisuudelma ja tässä episodissa näemme niitä peräti kaksi ja millaisia ne olivatkaan! Parhaisiin episodeihin voisi tästä sarjasta kyllä laskea kutakuinkin puolet episodeista mutta annetaan nyt muillekin sarjoille mahdollisuus.

Kunniamainintoja tulee tällä kertaa tavallista enemmän mikä sopii hyvin kuvaamaan ylipäätään hienoa animevuotta 2015:

Death Parade, episodi 9
Kun ihmisen menettää järkensä se on sekä kaameaa että intensiivistä katsottavaa!

Gate: Jieitai Kanochi nite, Kaku Tatakaeri, episodi 15
Leffan Apocalypse Now klassisen Wagner-soitantakohtauksen uudelleentoteutus oli toimintasarjafaneille todellinen vuoden kohokohta.

Non Non Biyori Repeat, episodi 4
Ainutlaatuista animehienoutta on se kun Ren-chon saa yleisön vollottamaan sekä naurusta että surusta saman episodin aikana.

Plastic Memories, episodi 13
Episodi jolloin kaikki päättyi.

Shirobako, episodi 23
Kaikki kyyneleet eivät ole surun kyyneleitä minkä Aoi meille tässä osoittaa.

Sidonia no Kishi: Dai-kyū Wakusei Seneki, episodi 11
Kerrankin mechamättöä jota voi kehua! Benisuzume vs Tsumugi.
_______________________________________
VUODEN SEIYŪ

VOITTAJA: Sora Amamiya
Ikimuistoinen rooli sarjassa Plastic Memories (Isla) toi voiton kevyesti kotiin ja seuratkaapa kuinka draamaruuvin kiristyminen sarjan loppua kohden tuo ääninäyttelyyn mukaan koko ajan vaativampia elementtejä (esim episodi 10). Tämän lisäksi hän ihastutti vuoden aikana seksykkäänä kärmeksenä (Miia sarjasta Monster Musume no Iru Nichijō), hiljaisen kylmäpäisenä mutta sisäisen tuskan raatelemana koelentäjä-ässänä (Iris sarjasta Classroom☆Crisis) ja söpönä kuudere-ihmissyöjätypynä (Tōka sarjasta Tokyo Ghoul √A). Menestyksen makuun hän pääsi jo viime vuonna kun 9th Seiyu Awards ojensi hänelle tuolloin parhaan tulokas-seiyūttaren pystin.

Kunniamaininnat:

Ari Ozawa
Vuoden kaikki söpöyspisteet keräsi Makion rooli muutoin ikävän heikossa sarjassa Lance N’ Masques mutta saavutusten monipuolisuutta lisäsi hotin harpyijatypyn ääninäyttely (Papi sarjasta Monster Musume no Iru Nichijō), badass-toimintatypyn esittäminen (Kurumi sarjasta Gakkō Gurashi!) ja kruunuksi vielä tyhjäpäisen hölöttäjä-ojō-saman rooli (Wakaba sarjasta Wakaba*Girl).

Hitomi Yoshida
Laulajana paremmin tunnettu (esim monet PreCure-OP/ED-biisit) Yoshida erehtyi myös seiyū-hommiin lastensarjassa Itoshi no Muco ja voi kiesus että hän vetää tunteella ja paatoksella sarjan päähahmokoiran Mucon roolia! Sarja ei ehkä kummoinen ole mutta se on aina pakko katsoa naama virneessä kun kuuntelee Mucon aina niin äärrrrrrrrrrimmäisen överiksi vedettynä dialogia äänitehosteineen.

Yū Serizawa
Laulava idolitypy (ryhmästä i☆Ris) Serizawa on seiyū-hommissa uransa alkutaipaleella mutta vuonna 2015 teki järeää jälkeä jo parin oikeaan osuneen pääroolin ansiosta: löyhäpää vampyyritypy Yōko (sarjasta Jitsu wa Watashi wa) ihastutti erityisen hotilla kansai-ben-hölötyksellään ja sitten terhakka ojō-sama-typy Aika (sarjasta Ore ga Ojō-sama Gakkō ni ”Shomin Sample” Toshite Gets-rareta Ken) puolestaan valloitti välittömyydellään.
_______________________________________
PARAS OP-BIISI
(huomatkaa että biisilinkit ovat Youtube-hakuja – linkit yksittäisiin biisivideoihin eivät yleensä toimi kovin pitkään koska niillä on tapana kadota ajan myötä…)

VOITTAJA: Non Non Biyori Repeat: ”Kodama Kotodama” (nano.RIPE)
Näin se vaan on, Non Non Biyori ja nano.RIPE ovat voittamaton yhdistelmä!

Kunniamaininnat sarjoille:

Brave Beats: ”pop that!!” (lol)
Sarjaa ei niin voi kehua mutta RnB-OP-biisi tarttui korvaan tavallisuudesta poikkeavana.

Gangsta: ”Renegade” (STEREO DIVE FOUNDATION)
Tässä taas pojat ovat aika lailla Chris Brownin jäljillä mutta mikäpä siinä, hyvältä kuulostaa.

Vampire Holmes: ”Everlasting Love” (Nami Tamaki)
Erittäin heikon sarjan lyhyt OP/ED-peruspoppi-biisi on kuitenkin varsin helposti kuunneltava.

Yurikuma Arashi: ”Ano Mori de Matteru” (Bonjour Suzuki)
On se kuiskailevan vihjaileva biisikin ihan kelvollinen mutta huomio kiinnittyy helposti kyllä erityisen ecchiin animaatioon…
_______________________________________
PARAS ED-BIISI
(huomatkaa että biisilinkit ovat Youtube-hakuja – linkit yksittäisiin biisivideoihin eivät yleensä toimi kovin pitkään koska niillä on tapana kadota ajan myötä…)

VOITTAJA: Lupin the Third (2015)Chanto Iwanakya Ai Sanai” (Sayuri Ishikawa)
Äärimmäisen hienosti sarjan dekadenttiin tunnelmaan sopiva käheänsexy jazz-luikaus Ishikawalta joka päätyönään on yksi Japanin tunnetuimpia enka-laulajattaria viimeisen 40 vuoden ajan.

Kunniamaininnat sarjoille:

Ansatsu Kyōshitsu: ”Hello, shooting-star” (moumoon)
Aivan loistavan kaihomielinen ja yllättävän surumielinenkin biisi oli monesti se paras osuus mustekala-opettajan seikkailujen päätteeksi.

Gochūmon wa Usagi Desu ka??: ”Tokimeki Poporon” (Chimame-tai)
On se biisikin ihan kepeästi kulkeva mutta katsokaapa se animaatio! Ei heikkosydämisille!

Sengoku Musō: ”Nadeshiko Sakura” (Wagakki Band)
Sarjasta ei muista enää juuri mitään mutta loppubiisin perinnejoikaus oli jotain todella hienoa!

Sore ga Seiyū!: ”Anata no O Mimi ni Plug In!” (Earphones)
Biisi jo sinänsä on mahdoton korvamato mutta sarjassa sitä sitten ryyditettiin vielä sillä että typyt vetäisivät mukaan värssyn jostain tunnetumman sarjan OP/ED-kappaleesta mitä oli aina hauska odotella mitä nyt keksivät.
_______________________________________
VUODEN HHNNNGGGG-PALKINTO

Hhnnnggg-palkinnot ojennetaan vuoden hoteimmille typylle!

rory

Rorylla on tukalat paikat taistelun tiimellyksessä…

VOITTAJA: Rory Mercury sarjasta Gate: Jieitai Kanochi nite, Kaku Tatakaeri (arvostelu täällä)
Voittajatypyä ei nyt tarvinnut miettiä hetkeäkään, Rory on oppikirjaesimerkki typystä joka on sekä badass-toimintatypy että hotti sänkykammarin valtias…

Kunniamaininnat:

– Ange sarjasta Cross Ange: Tenshi to Ryū no Rondo
Ange hoiti mättöhommansa kunnialla vaikka oli sitten kuka tunkemassa pantsujen alle… eikä yrittäjistä ollut puutetta!

– Hana sarjasta Prison School (arvostelu täällä)
Hana ei kainostellut mätkiä pojuja turpaan… eikä myöskään kainostellut tutkia niiden housuista löytyviä eryngii-sieniä tarkemmin!

– Tsumugi sarjasta Sidonia no Kishi: Dai-kyū Wakusei Seneki (arvostelu täällä)
Jättikokoinen tappelu-olio-typy olikin oikein söpö tapaus kun se vain halusi nukkua Nagaten vieressä sängyssä…
_______________________________________
VUODEN AAAAAAWWW-PALKINTO

Aaaaaawww-palkinto taasen ojennetaan vuoden hellyttävimmälle typylle!

makio

Makion hymy sulattaa ydinvoimalan sydämenkin!

VOITTAJA: Makio sarjasta Lance N’ Masques
Makion söpöyttä ei voi vastustaa edes auto- ja kuljetusalan liitto. Sääli että sarja ei ollut yhtään sen parempi!

Kunniamaininnat:

– Komori sarjasta Komori-san wa Kotowarenai!
Kaikkia iloisella mielellä jeesaava Komori vei katsojien sydämen niin söpöillä tisseillään kuin kauniilla luonteellaankin.

– Maya ja Megu sarjasta Gochūmon wa Usagi Desu ka?? (arvostelu täällä)
Sarjan söpöisimmät typyt ihastuttivat kun saivat aiempaa enemmän ruutuaikaa ja erityisesti kuolettavan söpö ED vei sukatkin jalasta…

– Ren-chon sarjasta Non Non Biyori Repeat (arvostelu täällä)
Söpöyskisassa ei Ren-chonin ohi helposti kiilata! Tämän kisan voittaja vuosimallia 2013.
_______________________________________
HERRASMIESTEN KLUBIN VUODEN VALINTA

Palkinto myönnetään sarjalle jossa keskitytään siihen olennaiseen…

prisonschool

Gakuto tekee kaiken väärin… (Meiko, Gakuto)

VOITTAJA: Prison School (arvostelu täällä)
Tässä nähtiin S&M-henkisten ecchi-fanien todellinen vuosisadan herkkupala!

Kunniamaininnat sarjoille:

Monster Musume no Iru Nichijō (arvostelu täällä)
Söpöt monsteritypyt ovat kyllä niitä kaikista eccheimpiä!

Okusama ga Seitokaichō! (arvostelu täällä)
Varsin monipuolista ecchi-katsausta saatiin sopimaan tähänkin shorttisarjaan.

To LOVE-Ru -Trouble- Darkness 2nd (arvostelu täällä)
Alien-ecchiä parhaimmillaan vaikka Lala keksintöineen ei nyt ollutkaan pääosassa.
_______________________________________
VUODEN HIROYUKI IMAISHI -PALKINTO

Yksi ällöttävimmistä animesarja-tyyleistä ovat ns style-over-substance-sarjat, tekeleet joissa vähät välitetään siitä perusajatuksesta että animella pyritään kertomaan tarinoita ja ruutuaika käytetään animaattoreiden satunnaiseen henkselienpaukutteluun. Palkinnon nimikkohenkilö ”ohjaaja” Hiroyuki Imaishi on siitä kuuluisa että hän ei ole koskaan urallaan osannut tehdä mitään muuta.

kekkai

Tässä sitä siis mätöstellään ja vihreä veri loiskuu… (Zapp)

KYSEENALAINEN VOITTAJA: Kekkai Sensen (arvostelu täällä)
Hirveän satsauksen tuloksena tähän on saatu kasattua upeat puitteet joita käytetään vain siihen että animoidaan joukko epämääräisiä mättökohtauksia. Sarjassa olisi siis ollut periaatteessa eväät todella hienolle Baccano!-sarjan tapaiselle kokemukselle mutta surkea ohjaaja (Rie Matsumoto) tuhoaa erinomaiset lähtökohdat.

Kyseenalaiset kunniamaininnat sarjoille:

Ninja Slayer From Animation
Mestari Imaishin oma Trigger-studio on tässä pistänyt kasaan tapauksen joka on sekä päätöntä mätkimistä että rumaa animaatiojälkeä. ”Vitsi” on vitsi vain jos se kerrotaan kerran ja tästä vitsistä riitti jo sarjan Inferno Cop ykkösepisodi.

Sōkyū no Fafner Exodus (ykköskausi ja kakkoskausi)
Tow Ubukata on vedellyt tabuja urakalla samalla kun on katsonut Shōji Kawamorin roskaa (Aquarion, Macross) ja keksinyt oman viritelmän aiheesta joka todellakin on esikuvansa veroista kuraa. Möykyt leijuvat taivaalla, mechat lentelevät ja angstiset pikkulapset lärpättävät sianjapania. Repikääpä tästä huumoria!

Wanpanman (arvostelu täällä)
Tässä sarjassa ei edes ole ohjausta tai kässäriä, on vain animaatiota joka sekin keskittyy vain siihen yhteen mättökumaukseen per episodi. Onhan se hyvä että on animaattoreille töitä mutta ei tätä animesarjaksi oikein voi kutsua.


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset