~ Arvosana 3/5 ~

toloverudarkness

…jotain on eksynyt Yamin vaatteiden alle…

To LOVE-Ru on kaikkien ecchi-haaremi-harrastajien suuresti arvostama franchise ja tässä on nähty nyt sitten sen Darkness-spinoff-mangan animesovituksen toinen kausi (joka on samalla kaiken kaikkiaan franchisen neljäs kausi). Jo ykköskaudella nähtiin kuinka tässä
Darkness-tarinassa panoksia oltiin lisäilty nimenomaan ecchi-osuuteen ja samoilla jäljillä oltiin kyllä tällä toisellakin kaudella josta arvaatte että kannattaa katsella vain niitä sensuroimattomia episodeja… Sarjassa nähtiin poikkeukselliset 14 episodia joista 2 viimeisintä vasta varsinaisen kauden jälkeen.

Näinpä siis tapaamme tutun joukkomme entisissä kujeissaan: söpötypy Momo löytyy pääpoju Riton sängystä ilman vaatteita joka aamu minkä lisäksi pojulimme törmäilee säännöllisesti (tietenkin) muiden typyjen tisseihin ja pantsuihin. Tämän ecchi-huumori-kavalkaadin seasta sitten löytyy pientä juonentynkääkin kun söpötypy Mea paljastuu Yamin imōtoksi joka yhdessä bossitypy Nemesiksen kanssa haluaisi että Yami alkaisi jälleen jahdata Ritoa (kuten muistatte, tarina alunperin alkoi siitä kun supervoima-salamurhaajatypy Yami saapui maapallolle tavoitteenaan Riton tappaminen – jota suunnitelmaa ei sitten tietenkään pantu koskaan toteen). Samaan aikaan Momo puolestaan järjestelee ecchi-kohtauksia toisensa perään yrittäessään laittaa kasaan Riton haaremia – alien-maailmassa kun on sallittua olla naimisissa useiden typyjen kanssa niin tämä ratkaisisi sen että kaikki Riton tyty-ydet olisivat lopulta tyytyväisiä (…no ainakin melkein…). Meininki vaikuttaa siis varsin lutuiselta kunnes Mea ja Nemesis onnistuvat herättämään Yamin piilevän darkness-supervoiman jonka johdosta hän sitten alkaakin jahdata Ritoa alkuperäisen sopimuksensa mukaisesti ja homma on huippuvaarallista senkin takia että uhkana on koko maapallon tuhoutuminen – mutta pieni mätöstely päättyy onnellisesti kun Rito suorittaa pervertti-hyökkäyksensä ja Yamin supervoima laantuu: näin on ecchi pelastanut meidät kaikki!

Noniin, sarjan suurinta antia oli siis tietenkin runsas ja antelias ecchi-kohtausten joukko jossa esiteltiin auliisti niin tissejä ja pantsuja ja kaikenlaista muutakin pervoa menoa – vaikkapa episodin 5 Yui-ja-kissankäpälä -kohtaus oli oikein muikeaa katsottavaa. Varsinaisena ecchi-moottorina toimi haaremiprojektiaan rakenteleva Momo mutta aika ahkeria olivat myös kaikki muutkin sarjan typyt joita tässä vaiheessa on mukana jo melko suuri joukkokin. Sen sijaan franchisen toinen kantava voima, Lalan pyörittämä älytön-alien-keksintö-huumori jäi tälläkin kertaa vähän turhan vähälle huomiolle niinkuin se koko Darkness-sarjojen aikana kyllä on muutenkin jäänyt – ja vaikka nyt näimme vilauksen Zastin-komistuksesta niin ei hänellekään ruutuaikaa suotu sen vertaa että olisi ennättänyt pyörittämään koko franchisen ykköskauden kaltaista varsin hauskaa komediasirkustaan. Vielä voi mainita havaintojen joukosta pieniä lämminhenkisiä hönkäyksiä siinä kun kaikki halusivat vain olla Mean kavereita vaikka hän paljastuikin olevansa Yamin kaltainen salamurha-ase eikä ihminen ollenkaan – ja siinä kun Yami ja Tearju-sensei lopulta päätyivät yhteen.

Franchisen luotto-ohjaaja Atsushi Ōtsuki laittoi tästä kaudesta kasaan aika lailla rutiinisuorituksen joskin näytti siltä että studio Xebec oli joutunut hommiin aiempaa pienemmällä budjetilla kun ruudulla näkymät olivat aika ajoin hieman pelkistetyn oloisia. Onneksemme kuitenkin ne tärkeimmät kohtaukset – eli pantsujen esittely – oli tehty pieteetillä (…jos siis satuitte näkemään sensurointivalonsäteen alle…). Ja vaikka ette ecchistä niin ehkä olisi kiinnostuneetkaan niin sarjan seiyū-lista on sen verran tähtitieteellinen että sarjaa voi vain kuunnella hienojen ääninäyttely-suoritusten ihanaisena kokoelmana: Aki Toyosaki (Momo), Misato Fukuen (Yami), Yuka Iguchi (Mea), Haruka Tomatsu (Lala), Kana Hanazawa (Mikan), Kanae Itō (Nana), Mamiko Noto (Oshizu) ja Rina Hidaka (Nemesis).

Darkness-mangahan edelleen jatkuu joten keskimääräistä todennäköisemmin voimme me fanit odotella uutta kautta tulevaksi jahka animoitavaa materiaalia on taas riittävästi kasassa. Liki 7000 kpl levymyyntikeskiarvo on nimittäin sen verran kelvollinen että näiltä puitteilta ei esteitä pitäisi olla.


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset