Love Bullet: Yuri Kuma Arashi


~ Arvosana 3/5 ~

yurikuma

Ah ihanaiset rakastavaisemme tositoimissa! (Ginko, Kureha)

Kun ohjaajana ja kässäristinä on Kunihiko Ikuhara (Shōjo Kakumei Utena, Mawaru Penguindrum) niin tiedätte että edessä on haastavia hetkiä kun ruudulla tulvii tulkintaa vaativia symbolisia kohtauksia, ja kun kerrontatyyli perustuu lukuisiin takaumiin jotka vasta sarjan loppupuolella alkavat olla kasassa niin että jutun juoni alkaa käydä edes jotenkuten selville. Katselukokemus on siis vaativa mutta tällä kertaa Ikuhara on keventänyt sitä suurella rakkaudenkohteellaan: yuri-typyillä joita onkin sitten ruudulla koko joukko ja välillä jopa peuhataan aika estottomasti joten varautukaa myös pieneen ecchiin! Lähdetäänpä siis seuraamaan Mensan jäsenille tarkoitettua typy-romanssi-draamaa!

Siirymme tulevaisuuden maailmaan jossa salaperäinen asteroidi on muuttanut karhut ihmissyöjiksi ja tästä johtuen on rakennettu suuri muuri ihmisten ja karhujen välille jotta ihmiset voisivat olla turvassa. Tapaamme söpön koulutypypariskunnan Kureha x Sumika jotka elelevät rakastuneina mutta muiden typyjen hylkiminä kunnes eräänä kauheana päivänä karhu syö Sumikan! Kuma Shock! Koulun uudet siirto-oppilaat Ginko ja Lulu herättävät epäilyksiä ja paljastuukin että he ovat ihmistytöiksi muuntuneita karhuja ja Lulu on jopa karhumaailman prinsessa. Lisäksi paljastuu että Ginko oli hylätty karhulapsi joka oli kuolemaisillaan ihmisiä vastaan käydyn tappeluksen jälkeen mutta pikkutypy-Kureha pelasti hänet ja heistä tuli parhaat ystävät minkä johdosta Kurehaa kiusattiin pahasti koska ystävyys karhujen kanssa ei ollut sopivaa – mutta jostain syystä Kureha ei nyt muista noista ajoista mitään. Sen sijaan Kureha epäilee että Ginko noina lapsuudenystävyysaikoina olisi syönyt hänen äitinsä mutta näin ei ollutkaan: myös koulun rehtoritypy on karhu joka oli rakastunut Kurehan äitiin mutta Kurehan synnyttyä hän koki jääneensä soittelemaan toista viulua ja siksi söi äidin ja haluaa vielä nyt kostaa Kurehallekin. Tästä ei kuitenkaan tule mitään vaan rehtoritar-karhu ammutaan ja samalla Kureha kuulee Lululta että Sumikan söi itse asiassa Mitsuki-karhutypy ja Ginko näki kaiken mutta ei tehnyt mitään koska oli niin rakastunut Kurehaan. Kureha kiikuttaa Lulun turvaan karhumaailmaan koska häntä jahdataan uudella karhu-aseella, mutta Lulu palaa sieltä pelastamaan rakastamansa Ginkon kun häntä ammutaan ja viime henkäyksellään hän kannustaa Kurehaa ja Ginkoa palaamaan yhteen. Paljastuu että pikkutypy Kureha oli pyytänyt Elämäntuomareilta että Ginkosta tulisi ihmis-typy ja maksuksi tästä Kurehan piti unohtaa rakkautensa Ginkoon, ja nyt Kureha pyytää tuomareilta uutta tuomiota: hän haluaakin muuttua karhuksi ja elää näin ihanaisen Ginkonsa kanssa rauhassa! Ja itse Lady Kumaria (joka kovasti muistuttaa Sumikaa) laskeutuu maan päälle ja myöntyy pyyntöön ja näin karhutypyt söpösti kissustelevat samalla kun heitä ammutaan – osuivatko luodit vai eivät se jää katsojan päätettäväksi kun typyt loppukrediittien rullatessa elelevät onnellisina fantasia-maailmassaan, ja näemme vielä Lulun lukemassa satukirjaa jossa Kurehan ja Ginkon tarina kerrotaan.

Sen pituinen se! Shabadadu!



Noniin symboliikan kuningas Ikuhara esittelee tässä meille kiemuraisesti kirjoitetun tarinan joka näin pintapuolisesti kertoo sen että vaikka yhteiskunta onkin asiaa vastaan niin söpöisä yuri-rakkaus on aivan hyväksyttävää – mutta pinnan alla on itse asiassa universaalimpi moraalinen tarina erilaisuuden suvaitsemisesta. Sarjassa sekä ihmis- että karhumaailmassa keskinäistä kanssakäyntiä katsotaan karsaasti ja sellaista harrastavat pitää kitkeä joukosta pois näkymättömiin jota kuvastaa koulutypyjen Näkymätön Myrsky, ja ainoastaan maksamalla kalliin hinnan (eli rakkaimman muistonsa) Elämäntuomarit sallivat että typyt voivat vaihtaa ihmisyyden ja karhuisuuden välillä. Koulukiusaamisen Ikuhara ottaa esille erityisesti tässä suhteessa, sekä Kureha että Ginko kärsivät molemmat paljon siitä että olivat erilaisia joka johti siihen että kumpikin sai varsin kalseaa kohtelua ympäristöltään. Tyypillinen älykkö-Ikuharan tarina siis ja tällä kertaa ehkä hieman kuivakan alun jälkeen loppupuolisko sarjasta on jopa liikuttava: Kurehan ja Ginkon rakkaustarina on söpöinen ja Lulun kohtalo suruinen, ja lopetushan jättää katsojan ratkaistavaksi sen saavuttavatko he onnen vasta kuoltuaan vai löytävätkö he maailmasta Lady Kumarian avulla jonkin suvaitsevaisemman sopukan missä jatkaa yhteistä eloa.

Silver Link on tehnyt tekniikkaosastolla kelpo jälkeä ja visuaalinen anti on hyvinkin shaft-mainen joka lienee Ikuharan tarkoituksellista pientä vitsailua – tarinahan kertoo että Shaftin Akiyuki Shinbō on Ikuharan suuri ihailija ja ottanut häneltä oppia moniin käyttämiinsä kikkoihin jotka Ikuhara tässä nyt sitten kierrättää takaisin. Prenikat ojennan aivan loisteliaan tunnelmallisesta taustamusiikista avemarioineen Yukari Hashimotolle sekä OP-animaatiolle joka on hoteinta tavaraa pitkiin aikoihin. Ja Ikuharaa tuossa on jo tullut kehuttuakin, hän on niitä äärimmäisen harvoja anime-ohjaajia jotka saavat monipolvisen tarinan pysymään loogisesti kasassa ja joka pystyy vielä kaivamaan symboliensa joukosta selkeän sanomankin. Mielenkiinnolla siis odottelemaan kaverin seuraavaa projektia!


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset