butaya

Mestarin työpaja Butaya. Ja parkissa mestarin auto Nibariki

Animemaailman ehkä suurimpiin ihmeisiin kuuluu Studio Ghibli ja sen suurmenestys erityisesti Japanissa mutta myös maailmalla – kun lapset katselevat telkkarista mechamäiskettä ja otakut pyörtyilevät Shinji Ikarin kiljahdusten tahdissa niin miksi ketään kiinnostaisi vääntäytyä leffateatteriin jossa pyörii joku fantasiaseikkailu? Miljoonia on kuitenkin kiinnostanut ja Ghiblin leffat ovat säännöllisesti olleet Japanin katsotuimpia elokuvia, ei siis katsotuimpia anime-elokuvia vaan katsotuimpia mukaanlukien kaikki Hollywoodin mega-jymymenestykset. Kun täysin eriluonteiset ja siksi keskenänsä huonosti toimeentulevat Tōei Dōgan AY-aktiivit Hayao Miyazaki ja Isao Takahata ottivat mukaan mangatoimittaja-kaverinsa Toshio Suzukin ja pistivät pystyyn oman kokoillan animeleffoihin erikoistuneen studionsa vuonna 1985 eivät he varmasti itsekään uskoneet mihin tulevien vuosikymmenten saatossa yltävät.

Animeharrastuksen kannalta – erityisesti näin länsimaissa – Studio Ghiblin merkitys on aivan ainutlaatuinen. Suuri osa animeharrastajista on jossain harrastuksensa vaiheessa saanut kipinän tai innoituksen jostakin studion elokuvasta ja tätä kautta tutustunut animeen enemmänkin ja siksi myös kaiken muun animen tuntemus ja kysyntä on aivan kokonaan toisella tasolla kuin jos Miyazaki olisi päättänytkin jäädä Tōeille PreCure-animaattoriksi. Ilman Ghibliä tehtäisiin siis paljon vähemmän kaikkea muutakin animea, myös sellaista animea joka ei mitenkään ole samankaltaista kun heidän luomuksensa. Vaikka siis olisi herrasmiesten leffoista mitä mieltä tahansa niin pelkästään tästä syystä jokaisen vakavamielisen animeharrastajan kuuluisi pari kertaa päivässä kumartaa Koganein suuntaan jossa nämä animen jumalat asustelevat.

Kun sitten puhutaan Ghiblin leffoista usein kuulee juurikin sanonnan että se on sellainen ”Ghiblin leffa” joka antaa ymmärtää että kaikki mitä he tekevät olisi kuin samasta puusta veistettyä. Tällainen toteamus kertoo kuitenkin enemmän sen sanojasta kun Ghiblistä – jos on vain katsonut niitä tietyntyylisiä Miyazakin fantasioita niin näköala on silloin epäilemättä aika kapea. Ghiblin tuotanto on kuitenkin hyvin paljon laaja-alaisempaa kuin vain Totoron seikkailut ja erittäin antoisia elokuvahetkiä on tarjolla lähes joka makuun ja muidenkin kun Miyazakin ohjaamina.

Ghiblin koko repertuaaria lähdetäänkin tässä kirjoitussarjassa nyt sitten hieman tarkemmin katsastelemaan joten ei muuta kun matkalle mukaan!

Aivan lopuksi pitää kuitenkin varoittaa siitä että Ghiblin leffojen katselemiseen liittyy vakava vaara: jotkut niistä ovat nimittäin niin täysin ylimaallisen loistavia että niiden jälkeen monelle tulee pahoja vieroitusoireita ja paluu sen jokaviikkoisen standardi-laatuisen animesarjan pariin voi olla erittäin vaikeata!

ghibli

Välitön reaktio näihin pitkäveteisiin jaarituksiin…


© Porco Ojisan – porcoojisan(miukumauku)gmail(dot)com – Twitterask.fm

Mainokset